Oikeastaan tuon hengellisen elämänkerran pohtiminen on ollut masentavaa touhua. Olen huomannut, että olen negatiivinen ihminen jolla on hyvin huonoja käsityksiä ihmisistä, erityisesti uskovaisista ihmisistä. Siihen nähden miten negatiivisia kokemukseni ovat, on kyllä aikamoinen ihme, että koen Jumalan silti vetävän minua puoleensa. Se on ehkä aika suuri todiste hänen olemassaolostaan.

Tähän nykyiseen havahtumiseeni kuitenkin liittyy ihminen, joka tuntuu toimivan jonkinlaisena hengellisenä majakkana. Minulle kävi hänen kanssaan niin kuin Augustinukselle aikoinaan. Augustinushan kertoo Tunnustuksissaan, miten hänen uskonnollinen etsintänsä sai uuden suunnan kun hän kohtasi piispa Ambrosiuksen. Augustinus vaikuttui piista Ambrosiuksen tavasta julistaa Jumalan sanaa ja olla tekemisissä ihmisten kanssa. Meni pitkän aikaa, ettei Augustinus kiinnittänyt huomiota siihen mitä Ambrosius puhui, vaan pelkästään miten hän puhui. Augustinuksesta tuntui, että Ambrosius omisti jonkin sellaisen tiedon ja rauhan mitä Augustinuskin kaipasi, mutta mitä hän ei etsinnöistään huolimatta ollut kyennyt saavuttamaan. Augustinus alkoi hengailla piispa Ambrosiuksen lähistöllä. Hän seurasi silmä kovana tämän puuhia ja vähitellen hänen korvansa avautuivat kuulemaan mitä Ambrosius puhui, ei pelkästään miten, ja niin kristinuskon tarjoama uusi elämä avautui hänelle.

Minusta oli hauska lukea tunnustukset läpi ja löytää sieltä tuollainen kokemus joka on aivan identtinen omani kanssa. Olen välillä ollut hiukan huolestunut sen vuoksi, että olen niin kiinnostunut yhden tietyn ihmisen tavasta jäsentää näitä hengellisiä asioita. Luonnollisesti pelkään myös, että joudun vielä pettymään häneen. Mutta että Augustinuksen kaltainen merkittävä vaikuttajakin löysi aikoinaan uskon nimenomaan kiinnostumalla jostakin ihmisestä, se on kiehtovaa.

Kun kerran vihjaisin tälle minua johdattavalle ihmiselle, että epäilen välillä kääntymykseni motiivien puhtautta, hän sanoi heti, ettei meillä voi olla mitään oikeita ja puhtaita motiiveja kääntymyksellemme, koska meissä ei ennen kääntymystä ole mitään oikeaa ja puhdasta.  On Jumalan ihmeellistä armoa, että hän osaa käyttää hyväkseen kaikki kelvottomat motiivimme johdattaakseen meidät avaraan  vapauteensa.